Riistanhoito

Harrastuspohjaisessa toiminnassamme avainasemassa on aina ollut kestävän riistakannan kehittäminen ja alueen eläinkannan hoitaminen niin, että saisimme tulevaisuudessakin elää monimuotoisen ja monipuolisen luonnon keskellä. Jatkuvilla, harkituilla rauhoitusalueilla ja pitkäjänteisillä riistanhoitotyöllä olemme päässeet tilanteeseen, jossa voimme olla tekemiimme päätöksiin tyytyväisiä.

Alkuaikoina riistanhoito käsitti muun muassa telkänpönttöjen tekoa, teerien taviruokintaa ja pienpetojen metsästystä. Pienpetojen tehokas poistaminen helpottaa pienriistaa selviytymään paremmin pesimiskaudesta ja edesauttaa näin ollen vahvemman eläinkannan kehittymistä. Tänä päivänä riistanhoitotyö on huomattavasti kattavampaa. Seuramme alueella tehdään vuosittain 5–7 riistapeltoa, joiden pinta-alat vaihtelevat muutamasta aarista hehtaariin. Riistapelloilla viljellään monipuolisesti eri lajeille sopivia lajikkeita, mutta pääosan muodostavat erilaiset kaalit ja kaura. Hirvieläimille viedään vakiopaikkoihin nuolukiviä keväisin ja syksyisin, riittävän kauaksi vilkasliikenteiseltä valtatieltä. Riistan talvinen tukiruokinta kuuluu olennaisena osana toimintaamme. Pääasiallisena ruokintakohteena ovat metsäkauris ja peura, mutta samalla ruokintapaikoista hyötyy moni muukin eläinlaji. Myös sorsia ja fasaaneita ruokitaan keväin syksyin eri kohteissa. Yleisimpien metsäriistalajien lisäksi seuramme alueella esiintyy vuosittain suurpedoista karhu, susi ja ilves.

Seuramme riistanhoitotyön suunnittelusta ja käytännön työn organisoimisesta riistanhoitotoimikunnalle ja talkoolaisille vastaa Paimiossa sijaitsevan Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen riistanhoidon linjan suorittanut Tomi Vainionpää.

Tällä hetkellä tärkeimpänä tavoitteenamme seuran alueella on melko uuden metsäkauriskannan ja heikon peltopyykannan voimaannuttaminen. Alueellamme aiemmin elinvoimainen peltopyykanta on merkittävästi taantunut vierasperäisten petojen, kuten minkin ja supikoiran, sekä tehomaatalouden leviämisen ja lajille luontaisten elinympäristöjen kuten pusikoiden, metsäkkeiden ja latojen hävittämisen myötä. Pyrimme elvyttämään peltopyykantaa istuttamalla uusia poikueita ja ennallistamalla lajille suotuisia elinolosuhteita. Ongelmana on tarhattujen peltopyypoikueiden heikko saatavuus. Pyrimme jatkuvasti istuttamaan myös sorsia ja fasaaneita.

Riistan talviruokinta, rauhoitusalueet, eläimistön elinolosuhteiden kohentaminen ja luominen sekä pienpetopyynti luovat pohjan kestävälle ja kehittyvälle eläinpopulaatiolle. Riistanhoitotyö ei kuitenkaan lopu koskaan, eikä saavutettua etua pystytä säilyttämään ilman olemassa olevan työn ylläpitoa ja uudenlaisten toimintamallien ja hoitosuunnitelmien kehittämistä. Tulevien vuosien suurena haasteena seuramme alueella tulee olemaan järvi- ja kosteikkoalueiden kunnostaminen ja hoito, sekä mahdollisesti uusien kosteikkojen perustaminen.